 Euroopassa valmistellaan uutta investointialustaa kohtuuhintaiseen asumiseen. Sen kohderyhmänä ovat institutionaaliset sijoittajat, jotka hakevat kohtuullista ja pitkäjänteistä tuottoa, mutta samalla myös mahdollisuutta vaikuttavuussijoittamiseen. Tämä tekee aloitteesta Suomelle poikkeuksellisen kiinnostavan juuri nyt. Samaan aikaan kun Euroopassa pyritään rakentamaan uusia rahoitusmalleja kohtuuhintaiseen asumiseen, Suomessa kehitys kulkee huolestuttavaan suuntaan. Valtion tukema tuotanto on supistunut, vaikka tarve ei ole kadonnut erityisesti kasvukeskuksissa. Siksi kyse ei ole vain rakentamisen suhdanteesta. Kyse on siitä, onko Suomessa lähivuosina uskottavaa rahoituspohjaa kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Suomen yleishyödyllisen asuntorakentamisen ongelma ei tällä hetkellä ole vain volyymi, vaan myös ennakoitavuus. Pitkän korkotuen malli on rakentunut ajatukselle, että yleishyödylliset vuokranantajat voivat valmistella rakennushankkeitaan suhteellisen vakaassa rahoitusympäristössä. Kun valtion tukeman asuntotuotannon volyymi laskee ja rahoitusympäristöön liittyvä epävarmuus kasvaa, hankkeiden ajoitus vaikeutuu, investointivalmistelu pitkittyy ja osa kohteista jää käynnistymättä. Tällä on merkitystä juuri kasvukeskuksissa, joissa kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on edelleen rakenteellinen tarve. Väestönkasvu, kaupungistuminen, kotitalousrakenteen muutos ja työvoiman liikkuvuus pitävät kysynnän korkeana. Vaikka markkina ei ole kaikkialla samanlainen ja joillakin alueilla on myös ylitarjontaa vuokra-asunnoista, tämä ei poista sitä tosiasiaa, että suurimmilla kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisen asuntotarjonnan riittävyys on yhä keskeinen kysymys. kohtuuhintaisen asumisen rahoitusta ei pitäisi tarkastella vain asuntopolitiikan osa-alueenaKohtuuhintaisen asumisen rahoitus liittyy suoraan työmarkkinoiden toimivuuteen, kaupunkiseutujen kilpailukykyyn ja julkisen talouden kestävyyteen. Jos kohtuuhintaisia asuntoja ei synny sinne, missä työ ja opiskelu keskittyvät, seuraukset näkyvät ennen pitkää työvoiman liikkuvuudessa, rekrytoinneissa, asumiskustannuksissa ja sosiaalisissa ongelmissa. Asunnottomuuden nousu on tästä jo varoitusmerkki. Juuri tähän tilanteeseen eurooppalainen asuntosijoitusalusta voisi tuoda uudenlaisen ratkaisun. Sen arvo Suomelle ei olisi vain lisärahoituksen määrä, vaan ennen kaikkea rahoituksen laatu. Kohtuuhintainen asuminen tarvitsee pääomaa, joka on pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja yhteensopivaa omakustannusperusteisen vuokrauksen kanssa. Jos eurooppalainen alusta onnistuu yhdistämään julkista ja yksityistä pääomaa, jakamaan riskiä uudella tavalla ja tarjoamaan sijoittajille uskottavan yhdistelmän vakaata tuottoa ja mitattavaa vaikuttavuutta*, se voisi täydentää Suomen nykyistä järjestelmää merkittävällä tavalla. *)= Vaikuttavuus (impact investing): sijoitukset, joilla tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä taloudellisen tuoton ohella. Kohtuuhintaisessa asumisessa tämä tarkoittaa esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämistä, asuinalueiden kehittämistä sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Suomessa keskusteluun on tullut myös oletuksia korkotuetun lainan ehtojen mahdollisesta kiristymisestä. Vaikka kaikkia väitteitä ei ole syytä ottaa totuutena, jo pelkkä epävarmuus kertoo olennaisen: toimintaympäristö ei tällä hetkellä tue pitkäjänteistä hankekehitystä. Tämä on yleishyödyllisille toimijoille vakava ongelma, koska niiden toimintalogiikka ei perustu nopeisiin tuottoihin vaan pitkäjänteiseen, vakaaseen ja kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.
Institutionaalisten sijoittajien rooli
Useat aloitteet tukevat kehitystä:
Taitaa olla jo kiireEurooppalaisen asuntosijoitusalustan valmistelulla on kiire Suomesta katsottuna. Asuntorakentamisessa tämän päivän päätökset näkyvät valmiina asuntoina vasta vuosien päästä. Jos kohtuuhintaisen asumisen tarjontavaje pääsee syvenemään nyt, sitä ei korjata nopeasti myöhemmin. Pahimmillaan siitä tulee pitkäkestoinen este työvoiman liikkuvuudelle, talouskasvulle ja kaupunkiseutujen toimivuudelle.
Siksi Suomen ei pitäisi seurata tätä kehitystä sivusta. Meidän pitäisi samaan aikaan vakauttaa kotimaista kohtuuhintaisen asumisen rahoitusta ja varmistaa, että olemme aktiivisesti mukana rakentamassa eurooppalaista ratkaisua. Tarvitsemme tähän keskusteluun mukaan valtion, kaupungit, rahoittajat ja yleishyödylliset toimijat. Ketkä Suomesta ovat jo mukana rakentamassa tätä kokonaisuutta – ja miten varmistamme, että suomalainen malli on siinä edustettuna? Tärkein lähde: IPE Real Assets MARCH/APRIL 2026 Kuvat: Euroopan komissiolta lainattuja Comments are closed.
|
AuthorPetri Suutarinen, entrepreneur consultant in Finreim Oy Archives
March 2026
Categories |
RSS Feed