Mitä tapahtuu, kun vihreät naamiot riisutaan?

Tietoikkuna

Euroopan komission on määrä antaa lähipäivinä delegoitu ESRS säädös täydentämään tilinpäätösdirektiiviä, sellaisena kuin se on muutettuna yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Standards). CSRD direktiivissä edellytetään, että suuret yritykset ja julkisesti noteeratut yritykset raportoivat säännöllisesti toimintaansa liittyvistä sosiaalisista riskeistä ja ympäristöriskeistä sekä siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön.
 
Nyt puheena olevassa ensimmäisessä delegoidussa ESRS säädöksessä vahvistetaan monialaiset standardit ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tietojen julkistamiselle.
 
Komission odotetaan antavan tulevina vuosina lisää delegoituja säädöksiä uusista standardikokonaisuuksista. CSRD:ssä edellytetään lisäksi, että komissio hyväksyy kesäkuuhun 2024 mennessä alakohtaiset standardit, julkisesti noteerattuja pk-yrityksiä koskevat standardit ja EU:n ulkopuolisia yrityksiä koskevat standardit.
 
Sääntely tulee voimaan asteittain ja vuoden 2024 alusta velvoite koskee EU:ssa toimivia yleisen edun kannalta merkittäviä suuryrityksiä. CSRD ja ESRS sovelletaan 1.1.2024 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin, mikä tarkoittaa em. suuryritysten ensimmäiset kestävyysraportit tulee julkaista 2024 tilinpäätöksen yhteydessä keväällä 2025.
 
Käytännössä raportoinnin suunnittelu ja raportoinnin edellyttämän datan keruun suunnittelu on jo monissa suuryrityksissä aloitettu. Lopulliset standardit sisältävät arviolta noin 90 tiedonantovaatimusta.

Ennuste miten Kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuus kehittyy uuden ESRS standardin myötä

​Mitä hyötyä on yhteiskunnalle, yrityksille, sijoittajille jne. siitä, että merkittäviä EU:ssa toimivia yrityksiä velvoitetaan 1.1.2024 tilikaudesta alkaen raportoimaan aiempaa tarkemmin vaikutuksistaan ympäristöön ja ihmisiin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista itse yritykseen? 
 
Voisi pessimisesti ajatella, että yritykset eivät kuitenkaan tee riittävän nopeasti vapaaehtoista kehitystyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Niiden ei ole tarvinnut, koska asiakkaat eivät ole kyenneet erottamaan yritysten välillä eroja ilmastotyössä. Trendinä on ollut #greenwashing to #greenhushing. 
 
Tai että valtavasti painavampi raportoinnin taakka vie niukkoja asiantuntijaresursseja hiilidioksiditonnien vähentämisestä. Varsinkin kun yrityksen koko arvoketjun ympäristövaikutusten ymmärtäminen ja mittaaminen on monin verroin vaikeampaa kuin yrityksen hallinnassa olevien prosessien osalta. #supplychain
 
Olen kuitenkin optimistinen, että monella suomalaisella suuryrityksellä on jo nyt aidosti strategiansa perustuksissa kestävä kehitys. Nyt nämä yritykset saavat itsensä esille voittajina niin kuluttajien kuin rahoittajien silmissä. #corporatepurpose
 
Onnea voittajille!
 
Monelle yritykselle muutos tarkoittaa suurta työmäärää vuoden 2023 syksystä alkaen.
 
Viisi kestävyyteen ja raportointiin liittyvää ennustettani:

1. CSRD & ESRS eivät ole riittäviä Kiinteistö- ja rakennusalan yrityksille vastuullisemman strategian luomiseksi.
2. CSRD & ESRS säädöksistä jää aluksi uupumaan käytännön soveltamisen oppaat siitä, miten esimerkiksi kaksoisolennaisuusanalyysi tehdään tai miten ympäristöriskeistä ja -mahdollisuuksista johtuvat muutokset yrityksen taloudelliseen asemaan pitkällä aikavälillä mallinnetaan (skenaariot).
3. Ohjelmistotalot myyvät jo nyt automatisoituja vastuullisuusraportointiohjelmia. Tuskin tuotantokäyttöön valmiita ohjelmia on vielä kaupan hyllystä saatavilla 2023. Siksi ei ehkä kannata aloittaa raportointiin tarvittavan datan keruuta isolla pilottiohjelmistoprojektilla - eikä siihen enää olisi ehkä riittävästi aikaakaan. Todennäköisesti ensimmäiseen standardien mukaiseen vastuullisuusraporttiin data kerätään manuaalisesti eri tietojärjestelmistä ja tämän jälkeen on sitten paremmat valmiudet tehdä riittävät määritykset ohjelmiston tai integraatioiden suunnitteluun ja hankintaan. Vasta kolmannessa vaiheessa automatisoitu tiedon keruu mahdollisesti laajenee raportointivelvollisen keskeisimpiin alihankintaketjuihin.
4. Yrityksen alihankkijoilta tarvittavan vastuullisuusdatan kerääminen voi johtaa jopa toimittajaverkostojen uudelleen arviointiin. Voi käydä niin, että pienet ja keskisuuret yritykset eivät kykene antamaan ESRS:n edellyttämiä tietoja samalla tavalla kuin suuret yritykset, joilla on paremmat tietojärjestelmät ja ympäristöasiantuntijoita. CSRD velvollisen yrityksen on ehkä valittava haluaako tukea pieniä ja tehokkaita yrityksiä arvoketjussaan ESRS:n mukaisten tietojen antamisessa vai tilaako tuotteet ja palvelut jatkossa vain suurilta yrityksiltä - ja miten vaihtoehdot vaikuttavat kilpailukykyyn ja yrityksen kannattavuuteen.
5. Miten kiinteistö- ja rakennusalan tulee tulkita standardia? Jos komissiolta ei saadakaan riittävän konkreettisia käytännön ohjeita ja esimerkkejä, mikä järjestö tai viranomainen Suomessa kokoaa toimijat pohtimaan yhteisiä tulkintoja? Missä määrin tämä on mahdollista kilpailijoiden kesken? Veikkaan, että uudet raportointivelvolliset yritykset eivät löydä enää junaa, johon voisi mennä vapaamatkustajina. Henkilöstön, johto ja hallitus mukaan lukien, pitää itse opiskella ja syventyä uusiin direktiiveihin ja mitä kestävä kehitys yritykselle todella tarkoittaa.

 
EU:n regulaatiotsunamin taustalla vaikuttaa Euroopan tahtotila olla globaali johtaja ympäristö- ja vastuullisuusasioissa. Työkaluksi on valittu regulaatio. Kilpailevalla talousalueella, USAssa, on valittu IRA (Inflation Reduction Act), joka pyrkii rahoitusta lisäämällä vauhdittamaan vihreätä siirtymää USAssa siten, että se samalla lisää taloudellista toimintaa USAssa. Uskon yleensä enemmän vapaisiin markkinoihin kuin tiukasti säänneltyihin - mutta jatkossa kansantaloudenkaan mittarina ei voi yksin olla bkt ja työpaikkojen määrä, vaan myös ympäristö ja ihminen. Siksi uskon EU:n valitsemaan tiehen, vaikka se on hitaampi, niin lopputulos on varmasti laadukkaampi.
 
Ennustan edelleen, että uusien kestävyysstandardien käyttöönotossa käynnistyy pöhinä heti vuoden 2023 kesälomien jälkeen. Pieni mahdollisuus on edelleen, että siirtymäaikoja venytetään ja standardien käytettävyyttä parannetaan vielä syksyn ja talven aikana EFRAGin toimesta tehtävillä ohjeilla tai prosessikuvauksilla. Myös yhteensopivuutta toivottavasti parannetaan ISSB (International Sustainability Board) ja SFRD (Sustainable Finance Disclosure Regulation) suuntaan, jotta eri sidosryhmille yritysten ei tarvitsisi raportoida useiden erilaisten vaatimusten mukaisesti. Ei ole kyse enää isoista eroista.

Kaiken kaikkiaan en pidä vastuullisuusraportoinnin uusia direktiivejä uhkana kiinteistö- ja rakennusalan yrityksille. Varsinaisena haasteena on edelleen innovoida ne kiertotalouden menetelmät alallemme, joilla saadaan tehokkaimmin vähennettyä rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä uudisrakennushankkeissa. Se on vähintään 10^6 kertaa isompi systeeminen muutos kuin raportoinnin uudistaminen.